Itsemyötätunto2018-01-14T17:57:43+00:00
Loading...

Ole itsesi paras ystävä

Itsemyötätunto on ystävällistä ja lämmintä suhtautumista itseen. Itsemyötätuntoa kasvattamalla opimme kannattelemaan ja rohkaisemaan itseämme, kun se on tarpeen. On tavallista, että epäonnistumiset ja virheet, koetut paineet tai uudet tilanteet saavat meidät kokemaan riittämättömyyttä ja arvostelemaan itseämme. Entä jos itsensä oppii kohtaamaan samalla tavoin kuin haluaa kohdata läheisen ystävän? Myötätunto herää siitä, että huomaa toisen tilanteen ja välittää siitä. Silloin herää lämpöä, huolenpitoa ja toive, että voi lieventää vaikeaa oloa jotenkin tai jakaa ilon hetken. Samanlaista voi tarjoilla itselleen monin tavoin arjessa – olla itsensä puolella.

Miksi itsemyötätunnolla on merkitystä?

Itsemyötätunto vahvistaa kykyä nähdä itseään hyväntahtoisemmin ja arvostavammin. Näin se auttaa löytämään tasapainoista suhtautumista vaikeisiin kokemuksiin ja haastaviin tunteisiin. Uutta ymmärrystä tulee myös siihen, miten voi arvostaa itseään ja käyttää entistä tietoisemmin omia vahvuuksiaan. Kun alkaa huomaamaan aktiivisesti sitä, mitä tarvitsee ja mikä ravitsee, voi pitää vastuullisesti huolta itsestään – mikä tuo rauhoittumista ja mikä iloa, keveyttä ja asioista nauttimista. Itsemyötätunnon vahvistuessa alkaa löytää omia keinoja, kuinka motivoida itseään kannustaen puskemisen tai soimaamisen sijaan. Se saa myös kysymään, kuinka asettaa viisaasti rajoja ja saada tilaa itselle merkityksellisille asioille, elää rohkeammin omien arvojensa mukaista elämää.

Itsemyötätunto-käsite voi kuulostaa itsekeskeiseltä ja itsekkyydeltä. Se on kuitenkin väärinkäsitys. Myötätuntoinen suhtautuminen itseen välittyy myönteisesti muille ihmisille jaettuna ymmärryksenä ja välittämisenä.

Itsemyötätunnon merkityksestä löytyy jo paljon tutkittua tietoa.

Itsemyötätunto

Itsemyötätuntoa opetellessa opettelemme olemaan tietoisesti yhteydessä itseemme. Se edellyttää, että

(1) huomaat  ja tunnistat omaa olotilaasi: milloin olet stressaantunut tai olosi tuntuu epämukavalta (mindfulness, pysähtyminen) ja

(2) vastaat omaan kokemukseen välittäen, huolenpidolla tai rohkaisulla ja ystävällisyydellä (itsemyötätunto).

Myötätuntoinen asennoituminen ja tapa kohdata itsensä on tarpeen etenkin tilanteissa, joissa on vaikeutta tai hankaluutta.

Itsemyötätunnon elementit

Itsemyötätunto kiteytetään kolmeen osatekijään (Kristin Neff). Osatekijöitä voi ajatella myös eri sisäänkäynteinä itsemyötätuntoon. Itsemyötätunto on:

1. Ystävällisyyttä itseä kohtaan. Se ilmenee aktiivisena ja ymmärtäväisenä itseen suhtautumisena ja itsestä huolen pitämisenä.

Sen vastakohtana on itsekriittisyys. Kun asiat eivät elämässä suju niin kuin toivoisi, se synnyttää helposti halua vastustaa tai torjua tilannetta. Näin kasvatamme stressiä, turhautumista ja kriittisyyttä. Hyväksyntä ja lämmin ystävällisyys itseä kohtaan tuottaa tasapainoa kokemuksiin.

2. Yhteistä ihmisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Itsemyötätuntotaidot tuovat huomion siihen, miten meillä kaikilla on samankaltaisia kokemuksia ja tarpeita ihmisinä. Samaan aikaan arjessa voi olla läsnä onnistumisen ja ilon hetkiä sekä mieltä kuormittavia asioita.  Epätäydellisyys, elämän säröt ja kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään.

Vaikeuden hetkellä saattaa kokemus olla muista eristävä: “vain minulle/ minuun voi sattua näin” tai “miksi minulle kävi näin”.  Myös surussa huomio kääntyy sisäänpäin.

Yhteenkuuluvuuden vastakohta on siis eristäytyminen muista.

3. Mindfulness – tietoisen läsnäolon taitoa. Huomaan, havainnoin vointiani – mitä itselleni kuuluu. Otan tunteen vastaan hyväksyen kokemuksen, oli se millainen tahansa. Tietoinen läsnäolo tuottaa selkeyttä ja kasvattaa taitoa olla myös ikävien tunteiden ja ajatusten kanssa. Silloin ei ole tarvetta sysätä niitä pois tai jäädä vatvomaan niitä. Läsnäolo on itsemyötätunnon “sisar”, molempia tarvitaan.

Tietoisen läsnäolon vastinkohta on asioiden märehtiminen tai torjunta.

Mikä on sinun tapasi toimia? Itsemyötätunnon asteikko

Meissä on monia puolia ja eri tilanteissa reagoimme eri tavoin. Omaa toimintatapaa voi arvioida janan avulla, jonka ääripäissä ovat itsemyötätunnon tekijöiden eri ulottuvuudet kuten ”kritisoin ja arvostelen itseäni usein” – ”tarjoan ystävällisyyttä itseäni kohtaan”, ”vaikeissa hetkissä haen yhteyttä muihin” – ”eristäydyn” tai ”epäonnistumisissa jään vatvomaan asioita” – ”pyrin arvioimaan tilannetta tasapainoisesti”. Tunnistatko tilanteita, joissa sisäinen kriitikkosi on tyypillisesti äänessä?

Kristin Neffin itsemyötätunnon testi voi auttaa arvioimaan, miten toimit eri tilanteissa. Ronnie Grandellin Itsemyötätunto -sivuilta löytyy testi suomennettuna.