Henkilöbrändäystä ja verkostoeläimiä

Jaetulla kokemuksella ja yhteisöllisyydellä on merkitystä ja vahva yhteys hyvinvointiimme. Viime aikoina on puhuttu nuorten aikuisten vaatimuksista itseä kohtaan ja onnellisuuden paineesta. Mielikuvasta, että hyvän työntekijän pitää jaksaa ja jaksaa. Kokemuksesta, että niin onnellisuus kuin uupuminen ovat omissa käsissä.

Henkilöbrändäyksen kulttuuri ei taida tehdä tilannetta ja asiaa helpommaksi. Tulee painetta olla kykenevä, pätevä ja samalla inhimillinen oma itsensä. Parhaimmillaan resepti ehkä toimii, mutta voi jättää myös ihmisen selviytymään yksin. Ilman vahvaa sisällön asiantuntijuutta tai linkittymistä yhteisöön henkilöbrändi voi jäädä ohueksi ja kääntyä kuluttavaksi ja kuormittavaksi itsen tarkkailuksi.

Ja kuitenkin, useimmiten onnistuminen on yhteistyötä ja myönteistä keskinäistä riippuvuutta, ei yksilösuorituksia.  Kautta aikojen vaarojen ja haasteiden ympäristössä parhaiten ovat selvinneet ryhmät, jotka ovat pitäneet huolta toisistaan, löytäneet ja luoneet yhdessä uusia ratkaisuja. Neuropsykologi Nina Sajaniemen sanoin: ihminen on verkostoeläin.  

Yhteys toisiin tekee meistä vahvempia

Mitä tapahtuu, jos kokee jäävänsä työssä selviytymisen ja vaikeiden tunteiden kanssa yksin? Tämä ei lupaa hyvää.  Monica Worline ja Jane Dutton sanovat tutkimustensa perusteella, että työyhteisön kyky vastata myötätunnolla kollegan vaikeaan tilanteeseen parantaa työntekijöiden suoriutumista ja sitoutumista. Vaikea tilanne voi juontua joko yksityiselämästä tai työstä itsessään, kuten kohdatessa muutos- ja suorituspaineita. Satuttavia tunteita voi syntyä tilanteissa, joissa kohtaa kritiikkiä tai kokee riittämättömyyttä ehtiä ja jaksaa kaikkea, mitä pitäisi tai toivoisi voivansa tehdä. Moneen asiaan ei voi vaikuttaa, ja silti niitä kantaa mukanaan.

Kuormittavissa tilanteissa läheisen, kollegan tai työyhteisön myötätunto tukee ja suojaa. Se tuo kokemuksen aidosta välittämisestä, kuulluksi tulemisesta, inhimillisyydestä ja kasvattaa kokemusta hyväksymisestä ja luottamuksesta ja yhtteen kuulumisesta. Myötätuntoinen toiminta luo psykologista turvallisuutta ja ilmapiiriä, jossa oppiminen, uuden luominen ja kokeilu on turvallista. Uskallamme olla autenttisempia ja antaa itsestämme enemmän.

Myötätunto on dynaaminen prosessi

Myötätunto on dynaaminen prosessi kahden tai useamman ihmisen välillä. Se edellyttää halua ja kykyä huomata, mitä ympärillä tapahtuu. Siksi kiire ja stressi tai uhka epäonnistumisesta tai kova kilpailuhenki ovat sen kampittajia. Saattaa käydä, että ihmiset eristäytyvät juuri niissä hetkissä, kun tarvittaisiin asioiden ja ideoiden jakamista ja toisista sekä itsestä välittämistä.

Myötätunnossa ei ole kyse vain moraalisesta asennoitumisesta tai siitä, että vastaan hyväntahdoisuudella takaisin, koska olet kiltti minulle. Kyse on siitä, että olemme vahvempia, kun olemme yhteydessä toisiimme. Tällaisessa ilmapiirissä syntyy hyvää yhteistyötä ja yhteiskehittelyä, dialogia, jakamisen iloa, keskinäistä tukea ja hyvää palvelun laatua. Kokemus välittämisestä välittyy ja on palkitsevaa kaikille osallisille. Siksipä myötätuntoisella toiminnalla on sekä asiakkaiden että työntekijöiden sitoutumiseen myönteinen vaikutus. Syntyy myötäylpeyttä ja myötäintoa, kun onnistumme erikseen tai yhdessä.

Anna myötätunnon herätä!

Worline ja Dutton nostavat neljä tekijää, jotka auttavat myötätunnon herättämisessä:

  1. Huomaa, mitä ympärilläsi tapahtuu.
  2. Ole tietoinen, miten tulkitset tapahtumia – vaikeudet  ja hankaluuden kokemukset ovat todellista tälle ihmiselle, ja oikeutettuja.  
  3. Anna empatian nousta ja näkyä. Monesti kyse on pienistä asioista ja teoista, mikrohetkistä – katse, avaava kysymys tai lyhyt keskustelu voi riittää.
  4. Toimi. Myötätunto on usein spontaania toimintaa ennakoimattomissa tilanteissa – on erilaisia tapoja kohdata toisen (kärsimys) vaikeus. Konkreettisista arkisista tuen osoituksista, välittämisestä rakentuu organisaation myötätuntoinen kulttuuri. Mitä tällaiset teot teillä ovat?

Kiinnostuitko – lue lisää:

Worline Monica ja Dutton Jane (2017). Awakening Compassion at Work. The Quiet Power That Elevates People and Organizations. Berrett-Koehler.

Dutton, J. E., Workman, K. M., & Hardin, A. E. (2014). Compassion at work . from Cornell University, SHA School site: https://scholarship.sha.cornell.edu/articles/749

Pessi, Martela, Paakkanen (toim) (2017).Myötätunnon mullistava voima. PS-kustannus.