Blogi2018-01-18T19:34:25+00:00

Taktinen tovi – ymmärrystä tunteisiin ja toimintaan

Ihanat, kamalat tunteet! Tunteet mahdollistavat sen, että voimme elää täyttä elämää. Ne ohjaavat meitä sopeuttamaan käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Positiivisen psykologian parissa tehdyt tutkimukset kertovat myönteisten tunteiden hyvää tekevästä voimasta. Niitä kannattaa tietoisesti huomata. Uusimmat tutkimukset puhuvat tunteiden moninaisuuden puolesta. Kaikilla tunteilla todellakin on tehtävänsä.

Tunteiden vaihtelu ja niiden vaihteluväli vaikuttaisi nimittäin olevan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiimme. Tutkijat Jordi Quoidbach ja June Gruber tiimeineen puhuvat tunnediversiteetistä eli tunteiden monimuotoisuudesta (emodiversity). Yksinkertaistaen kyse on siitä, että mitä enemmän ihminen kokee tunteiden vaihtelua, sitä vähemmän yksittäinen tunne, esimerkiksi kiukku tai suru dominoi tunteiden ekosysteemiä.

Entä jos hankalat tunteet kaappaavat huomion?

Tunteiden kohtaaminen ja niiden hyväksyminen kasvattaa voimavaroja tavalla, jota ei aina tule ajatelleeksi. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että on läsnä ja utelias omille tunteille eli  alkaa kohdata ja ymmärtää niitä, tekee niille tilaa ilman vastustusta.

Vastustuksen hyvä tarkoitus on korjata ja parantaa omaa oloa ja kokemusta, mutta tuotammekin sillä helposti tyytymättömyyttä ja paineita itsellemme. Vastustelu saa aikaan sen, että huomio päinvastoin suuntautuu vielä enemmän kuormittavaan tunteeseen tai siihen asiaan, mitä haluaisi väistellä. “En haluaisi olla näin väsynyt tai epävarma!” Miten käy? Tulen entistä tietoisemmaksi väsymyksestä tai epävarmuudestani. Alan ehkä syyttämään itseäni tai kiukuttelemaan muille. Ja pian koen olevani kaukana siitä toivetilasta, mihin vertaan itseäni: liian-sitä tai liian-vähän-tätä.

Kohtaamalla tunteet hyväksyen, pääsee eteenpäin rauhallisemmin mielin. Myötätunto on tässä kannatteleva voima. Monesti tutumpi tapa on tunteita synnyttävän tarinan analysointi. Mutta silloin ajatukset jäävät vatvomaan tilannetta uudestaan ja uudestaan. Mieli ei kuitenkaan rauhoitu penkomalla vaan märehtiminen  ruokkii tunneliekkejä.

 

TOVI avuksi hankaliin hetkiin

Englanninkielinen RAIN-agronymi on Michele McDonaldin kehittelemä ohje hankaliin tilanteisiin (Tara Brach 2016). Olemme kääntäneet agronymin ja siihen liittyvän harjoituksen suomen kieleen sopivaksi TOVIksi. Se on pieni huomaamisen hetki, jonka aikana saa kohdattua tunteensa. Nopean reagoimisen sijaan omaan toimintaan saa harkintaa ja viisautta. Tovi voi auttaa saamaan ajatuksiin ja tunteisiin täysin uudenlaista suhdetta.

TOVI muodostuu neljästä askeleesta.

  • Tunnista mitä tapahtuu, tunnista tunne (Recognize)

Tunnistaminen tarkoittaa, että huomaa tunteen tai ajatuksen silloin, kun asia juuri tapahtuu. Vaikeutta ja tunnetta ei voi työstää ja vapautua siitä, ellei tunnista sitä.

Kuvittele esimerkiksi, että keskustelu työkaverin, asiakkaan tai ystävän kanssa saa sinut tuntemaan ärtymystä. Huomaa se. Voit sanoa mielessäsi, että tämä tuntuu ärtymykseltä.Nimeäminen auttaa siihen, että et hermostu lisää tai toisaalta tukahduta tunnetta itseltäsi.

  • Ota kokemus vastaan (Allow)

Toinen askel on ensimmäisen laajennus. Salli kokemus, anna sille lupa olla se mikä se on. Hyväksyvä asenne auttaa kohtaamaan tunteita ja ajatuksia sellaisina kuin ne ovat, rehellisesti nykyhetkessä. Kun tunne on noussut, on turha vastustaa sitä. Tunne ei ole väärä tai vihollinen, vaikka se voi satuttaa. Voisiko sille tehdä päinvastoin tilaa? Tunteita voi ajatella kuin vieraina, jotka tulevat kolkuttamaan ovelle.

  • Vastaa kokemukseen myötätunnolla (Investigate with kindness)

Tämä askel ehdottaa, että kohtaat kokemuksesi ymmärryksellä ja tutkit sitä avoimella ja uteliaalla mielellä. Vierasta voi tervehtiä, antaa sen tulla käymään sisälle, ja tutustua siihen sen verran kuin on mahdollista. Ja luottaa siihen, että aikansa oltuaan se myös jatkaa matkaa.

Miltä ärtymys tai vihaisuus tuntuu kehossa? Mitä se haluaa kertoa minulle? Ärtymys voi kertoa esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden kokemuksesta tai kohtaamattomasta tarpeesta: en tullut nähdyksi, ymmärretyksi. Helpottavaa voi olla, että tuo huomion hetkeksi hengitykseen tai kehoon. Tämä on tapa säädellä kokemuksen voimakkuutta.

  • Irrottaudu tunteesta, päästä irti (Non-identify/ Natural awareness)

Kun annat tunteille tilaa olla, huomaat miten ne myös liikkuvat. Niistä pääsee ja voi päästää irti. Myötätuntoinen mieli auttaa huomaamaan, mikä on viisasta toimintaa juuri tässä tilanteessa. Itseltään voi kysyä: mitä tarvitsen nyt? Keinoksi voi löytyä jokin sisältä päin kumpuava hyvä neuvo itselle ja tilanteeseen. Onko jotain, mistä on tärkeää puhua? Tai riittääkö, että ymmärrän itse reaktioni.

Elämä tarjoilee jatkuvasti kaikenlaisia tilanteita, joita ei useinkaan voi valita. Omaan suhtautumiseen sen sijaan voi vaikuttaa. Ja se voi muuttaa ihan kaiken.

Leena & Mari

Lähteitä ja lisää ideoita:

Kokeile myötätuntoharjoitusta vaikeiden tunteiden kohtaaminen.

TOVI löytyy myös julkaisustamme Pieni myötätunto-opas (2018, Ikäinstituutti). Sitä kirjoittaessa mielessämme oli ihminen, jonka elämässä juuri nyt on jotain kuormittavaa. Opas auttaa myös löytämään sanoitusta ja keinoja ohjaus- tai muuhun ihmissuhdetyöhön, toisten ja oman resilienssin tukemiseen.

Mindful.org: Sharon Salzberg RAIN: A Mindfulness Practice for Welcoming Your Emotions (June 6, 2018) ja Tara Brach Feeling Overwhelmed? Remember ”RAIN” (January 13, 2016)

Quoidbach, Jordi et al 2014. Emodiversity and the Emotional Ecosystem. Journal of Experimental Psychology: General 2014, Vol. 143, No. 6, 2057–2066.

 

 

By |21.11.2018|Categories: Ajankohtaista, Blogi, Uncategorized|Tags: , , , , |0 Comments

Myötätunto tekee meistä vahvempia

Henkilöbrändäystä ja verkostoeläimiä

Jaetulla kokemuksella ja yhteisöllisyydellä on merkitystä ja vahva yhteys hyvinvointiimme. Viime aikoina on puhuttu nuorten aikuisten vaatimuksista itseä kohtaan ja onnellisuuden paineesta. Mielikuvasta, että hyvän työntekijän pitää jaksaa ja jaksaa. Kokemuksesta, että niin onnellisuus kuin uupuminen ovat omissa käsissä.

Henkilöbrändäyksen kulttuuri ei taida tehdä tilannetta ja asiaa helpommaksi. Tulee painetta olla kykenevä, pätevä ja samalla inhimillinen oma itsensä. Parhaimmillaan resepti ehkä toimii, mutta voi jättää myös ihmisen selviytymään yksin. Ilman vahvaa sisällön asiantuntijuutta tai linkittymistä yhteisöön henkilöbrändi voi jäädä ohueksi ja kääntyä kuluttavaksi ja kuormittavaksi itsen tarkkailuksi.

Ja kuitenkin, useimmiten onnistuminen on yhteistyötä ja myönteistä keskinäistä riippuvuutta, ei yksilösuorituksia.  Kautta aikojen vaarojen ja haasteiden ympäristössä parhaiten ovat selvinneet ryhmät, jotka ovat pitäneet huolta toisistaan, löytäneet ja luoneet yhdessä uusia ratkaisuja. Neuropsykologi Nina Sajaniemen sanoin: ihminen on verkostoeläin.  

Yhteys toisiin tekee meistä vahvempia

Mitä tapahtuu, jos kokee jäävänsä työssä selviytymisen ja vaikeiden tunteiden kanssa yksin? Tämä ei lupaa hyvää.  Monica Worline ja Jane Dutton sanovat tutkimustensa perusteella, että työyhteisön kyky vastata myötätunnolla kollegan vaikeaan tilanteeseen parantaa työntekijöiden suoriutumista ja sitoutumista. Vaikea tilanne voi juontua joko yksityiselämästä tai työstä itsessään, kuten kohdatessa muutos- ja suorituspaineita. Satuttavia tunteita voi syntyä tilanteissa, joissa kohtaa kritiikkiä tai kokee riittämättömyyttä ehtiä ja jaksaa kaikkea, mitä pitäisi tai toivoisi voivansa tehdä. Moneen asiaan ei voi vaikuttaa, ja silti niitä kantaa mukanaan.

(lisää…)

By |22.03.2018|Categories: Blogi|Tags: , |0 Comments

“HANDLE WITH CARE” – ITSESTÄ HUOLEHTIMISTA JA MOTIVOITUMISTA

Kohtaamisissa erilaisissa työpajoissa ja kursseillamme on puhuttu paljon itsemyötätuntoon liittyvistä ilmiöistä, joita tutkimuksetkin ovat tuoneet esiin.

Mitä tarkoittaa itsemyötätunto suhteessa itsetuntoon ja itsetuntemukseen, itsensä johtamiseen ja motivoitumiseen? Meillä ihmisillä on usein vankka käsitys siitä, että aikaansaaminen vaatii tiukkaa itsekuria ja puskemista. “Olen itseni pahin piiskuri, toivon omaan vaativuuteen rentoutta lisää, ylipäätään suhteessa itseen rentoutta lisää.” (lisää…)

By |15.01.2018|Categories: Blogi|Tags: , , , |0 Comments