Blogi2018-01-18T19:34:25+03:00

Maailma tarvitsee tietoista näkemistä ja myötätuntoa

Huomaan kuinka mies nuokkuu junassa, kun tulemme Helsinkiin. Lähden kohti ovea, ja mietin miltä hänestä mahtaa tuntua herätä ja huomata, että juna onkin paluumatkalla lähtöpisteeseen. Toinen matkustaja sanoo ääneen ajatukseni – pitäisikö hänet herättää? Tunnistan itsessäni halun olla puuttumatta tilanteeseen, olla välittämättä ja kiirehtiä eteenpäin.

Myötätunto kuitenkin edellyttää, että välitämme. Se rakentuu ainakin kolmesta elementistä. Tarvitaan

1) hereillä oloa ja huomaamista

2) taitoa kytkeytyä toisen tunnetilaan eli empaattista resonanssia ja

3) toimintaa – halua toimia toisen hyväksi ja vähentää toisen kärsimystä.

Myötätunto on enemmän kuin empatia

Käsitteinä myötätunto ja empatia ovat lähekkäisiä ja osin päällekkäisiä. Tutkijoilla on erilaisia näkökulmia käsitteisiin. Myötätunnon ajatellaan olevan yleisesti vielä enemmän kuin empatiakyky. Empaattinen resonanssi (affektiivinen empatia) mahdollistaa kyvyn samaistua toisen tunteeseen ja tilanteeseen. Kognitiivinen empatia auttaa ymmärtämään ja tunnistamaan mentaalisesti eli ajattelun tasolla toisen tilannetta.

Erityisesti auttamistyössä, ja miksei myös kollegan tai läheisen hankaluutta kohdatessa, voi syntyä emotionaalista stressiä. Toisen hankala tunne tuottaa ahdistusta myös itselle. Englanniksi tälle on termi compassionate with.  On luonnollista, että silloin voi syntyä tarve vetäytyä, olla näkemättä tai reagoimatta, ja näin suojella itseä.

Myötätunto auttaa säilyttämään yhteyden toiseen

Myötätunto on empatiaa laajempi käsite. Sen voima piilee kyvyssä ottaa vastaan toisen tunnetila, sietää toisen hankalia tunteita.  Silloin voi osoittaa lämpöä, välittämistä, myötätuntoa toiselle (compassionate for) ja myös itselle. Se vähentää samaistumista tunteeseen, auttaa säilyttämään yhteyden toiseen ja kannattelee tilanteessa niin itseä kuin toista. Tämä on myös taito, jota voi harjoitella.

Myötätunto näyttäisi ohjaavan auttamiseen ja yhteistyöhön sekä toimivan suojaavana tekijänä stressiä tuottavissa hoitotilanteissa. Tutkimukset myös viittaavat siihen, että myötätunto aktivoi eri aivojen alueita kuin emotionaalista stressiä tuottava empatian kokemus.

Toisen kivun kanssa oleminen koskettaa myös itseä

On hyvä tunnistaa, että hetkinä jolloin annamme myötätunnolle tilaa ja olemme läsnä toisen kokemukselle, saatamme pelätä joutuvamme toisen tai omien tunteiden kaappaamaksi. Se on inhimillistä ja on tärkeää tunnistaa omia voimavaroja. Toisen kivun kanssa oleminen koskettaa myös itseä. Myötätunnon antaminen tai yhtä lailla sen vastaanottaminen voi synnyttää pelkoa heikkoudesta, mielikuvaa alistumisesta tai tunnetta, että muut voivat käyttää sinua tai tilannetta hyväksi.

Kun pysyy tietoisena siitä, mitä kokee ja kohtaa, alkaa huomata mitä tarvitsee palautuakseen ja ladatakseen omaa jaksamista. Tärkeä kysymys on, mitä auttajan roolissa tarvitset pitääksesi huolta omasta hyvinvoinnistasi. SuPer-lehdessä 5/2019 Leena oli toimittajan haastateltavana, kuinka itsemyötätunto auttaa hoitajaa jaksamaan arjessa (Ihana, riittävä minä -artikkeli  s. 54-57).

Miten sinä valitset?

Mindfulness-toimijoita syytetään toisinaan omaan itseen käpertymisen vahvistamisesta. Kieli ja harjoitukset kuulostavatkovin minä-keskeisiltä, kun puhutaan pysähtymisestä ja olemisesta, hyvinvoinnista itselle. Epäilemättä sitäkin tarvitaan – harjoitukset tukevat omaa palautumista. Mutta toivottavasti eivät jää vain siihen. Maailma tarvitsee yhä enemmän tietoisia kanssakulkijoita, viisaita valintoja itsen, toisen ja yhteisen maailman hyväksi – myötätunnon kolmatta askelta eli toimintaa.

Minäkin päätin toimia. Käännyin takaisin ja kopautin kevyesti olkapäähän nukkuvaa nuorta miestä, joka herää hämmentyneenä. Hetken päästä hän hymyilee. Jatkan matkaani, ja asemalla hän juoksee vielä perääni kiittämään. Välittäminen oli pieni teko, mutta sen merkitys kantoi pitkälle myös minun päivääni.

Kiinnostuitko?

Seuraava itsemyötätunnon 8-viikon ohjelma (Mindful Self-Compassion) alkaa 17.9.19

Lue lisää:

Ekman Paul 2010. Taxonomy of Compassion. Greater Good Magazine

Gilbert Paul et al. 2010.  Fears of compassion: Development of three self-report measures, The British Psychological Societ

IllingSean: Mindfulness meditation in America has a capitalism problem

Rockman and  Collins in Mindful.org 8/2019: Has Mindfulness Become Too Self-Involved?

Singer Tanya, Klimecki Olga 2014.  Empathy and compassion. Current Biology. Volume 24, Issue 18, 22 September 2014, Pages R875-R878

Strauss et al 2016. What is compassion and how can we measure it? A review of defenitions and measures. Clinical Psychology Review Volume 47, July 2016, Pages 15-27.

 

By |13.08.2019|Categories: Ajankohtaista, Blogi|Tags: , , , , |0 Comments

Hiljaisuudessa kuulee tunteiden viestit

Vietimme pari päivää mindfulness-ohjaajakoulutuksemme retriitin merkeissä ja siitä hiljaisuudessa reilun vuorokauden. Puhumatta, kännykättä, läppärittä, ilman tv:tä, lukemista tai muita virikkeitä. Päivänpolttavat uutiset saivat kaikessa rauhassa odottaa seuraavaan päivään. Aistimme kevään keikkuvaa tuloa. Vaihtelevia säätiloja, vaihtelevia mielialoja. Hiljaisuuden aikaan sisältyi ohjattuja läsnäolo- ja myötätuntoharjoitteita, kävelyä ympäröivässä luonnossa, kehonhuoltoa, ravitsevaa ruokaa, lepoa.

Hiljaisuudesta puheen pariin tullessa tuli esiin, kuinka erilaisia kokemuksia huoneeseen mahtui. Osa koki hiljaisuuden armeliaana ja lempeänä, tervetulleena pysähdyksenä, mahdollisuutena kuulla omia ajatuksia ja tuntoja eri tavoin kuin arjen pyörityksessä. Toisaalta hiljaisuus läsnäolo- ja myötätuntoharjoituksineen saattoi tuoda mukanaan myös vaikeita ajatuksia, muistoja ja tunteita. Olo ei ollut ehkä odotusten mukaisesti keventynyt vaan mieleen oli hiipinyt huolia tai alakuloa.

Vaikka pysähtyminen ja myötätunto voi tuoda tilaa vaikeiden ajatusten ja tunteiden tulla tietoisuuteen, juuri myötätuntoisen suhtautumisen avulla niitä voi myös kohdata rakentavasti. Avaimena tähän on, että hyväksyvä suhtautuminen ja ymmärrys saa rakentua itselle sopivassa tahdissa. Usein se vie aikaa. Aivan vastaavastihan tietoinen pysähtyminen ja hidastaminen voi auttaa huomaamaan kehossa olevia jännityksiä. Kehoa kuunnellen huomaa esimerkiksi, että ovatpa lihakset kireämpiä kuin tajusikaan, ja olisi tarvetta venytellä.

Eli kun huomaa – ja välittää siitä mitä huomaa – on mahdollista toimia siten, että saa helpotusta ja apua oloonsa. Carl Rogersin sanoja mukaillen: kun hyväksymme itsemme sellaisina kuin olemme, on mahdollista muuttua / tehdä muutoksia.

Ystävällisyys avaa oven säröille ja kivuille tulla päivänvaloon

Miksi itsemme myötätuntoinen kohtaaminen voi toisinaan nostaa esiin epämukavia tuntemuksia ja tunteita? Useimmille on elämän mittaan kertynyt kipeitä kokemuksia, joita on joutunut työntämään syrjään. Kun ”avaa oven” ystävällisyydelle, voivat vanhat säröt, kivut, stressaavat kokemukset saada tilaa ja tulla ulos. Tämä ilmiö voi yllättää, ja sitä voi kutsua leimahdukseksi. Leimahdus –termi (englanniksi backdraft) viittaa hetkeen, joka syntyy esimerkiksi avattaessa ovi tilaan, jossa kytee tulipesä ja liekki leimahtaa nopeasti hapen voimasta.

Leimahdus voi saada silmiin nousemaan kyyneleitä, olo voi tuntua surulliselta tai haavoittuneelta. Yhtä lailla voi alkaa älyllistämään omaa kokemusta. Kaikenlaiset reaktiot ovat ymmärrettäviä. Ja etenkin silloin myötätuntoinen suhtautuminen on tarpeen. Voi kysyä ”mitä tarvitsen kokeakseni olevani turvassa”.

Leimahduksen hetkiin:

(lisää…)

Taktinen tovi – ymmärrystä tunteisiin ja toimintaan

Ihanat, kamalat tunteet! Tunteet mahdollistavat sen, että voimme elää täyttä elämää. Ne ohjaavat meitä sopeuttamaan käyttäytymistä erilaisissa tilanteissa. Positiivisen psykologian parissa tehdyt tutkimukset kertovat myönteisten tunteiden hyvää tekevästä voimasta. Niitä kannattaa tietoisesti huomata. Uusimmat tutkimukset puhuvat tunteiden moninaisuuden puolesta. Kaikilla tunteilla todellakin on tehtävänsä.

Tunteiden vaihtelu ja niiden vaihteluväli vaikuttaisi nimittäin olevan yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiimme. Tutkijat Jordi Quoidbach ja June Gruber tiimeineen puhuvat tunnediversiteetistä eli tunteiden monimuotoisuudesta (emodiversity). Yksinkertaistaen kyse on siitä, että mitä enemmän ihminen kokee tunteiden vaihtelua, sitä vähemmän yksittäinen tunne, esimerkiksi kiukku tai suru dominoi tunteiden ekosysteemiä.

Entä jos hankalat tunteet kaappaavat huomion?

Tunteiden kohtaaminen ja niiden hyväksyminen kasvattaa voimavaroja tavalla, jota ei aina tule ajatelleeksi. Hyväksyminen tarkoittaa sitä, että on läsnä ja utelias omille tunteille eli  alkaa kohdata ja ymmärtää niitä, tekee niille tilaa ilman vastustusta.

Vastustuksen hyvä tarkoitus on korjata ja parantaa omaa oloa ja kokemusta, mutta tuotammekin sillä helposti tyytymättömyyttä ja paineita itsellemme. Vastustelu saa aikaan sen, että huomio päinvastoin suuntautuu vielä enemmän kuormittavaan tunteeseen tai siihen asiaan, mitä haluaisi väistellä. “En haluaisi olla näin väsynyt tai epävarma!” Miten käy? Tulen entistä tietoisemmaksi väsymyksestä tai epävarmuudestani. Alan ehkä syyttämään itseäni tai kiukuttelemaan muille. Ja pian koen olevani kaukana siitä toivetilasta, mihin vertaan itseäni: liian-sitä tai liian-vähän-tätä.

Kohtaamalla tunteet hyväksyen, pääsee eteenpäin rauhallisemmin mielin. Myötätunto on tässä kannatteleva voima. Monesti tutumpi tapa on tunteita synnyttävän tarinan analysointi. Mutta silloin ajatukset jäävät vatvomaan tilannetta uudestaan ja uudestaan. Mieli ei kuitenkaan rauhoitu penkomalla vaan märehtiminen  ruokkii tunneliekkejä.

TOVI avuksi hankaliin hetkiin

Englanninkielinen RAIN-agronymi on Michele McDonaldin kehittelemä ohje hankaliin tilanteisiin (Tara Brach 2016). Olemme kääntäneet agronymin ja siihen liittyvän harjoituksen suomen kieleen sopivaksi TOVIksi. Se on pieni huomaamisen hetki, jonka aikana saa kohdattua tunteensa. Nopean reagoimisen sijaan omaan toimintaan saa harkintaa ja viisautta. Tovi voi auttaa saamaan ajatuksiin ja tunteisiin täysin uudenlaista suhdetta.

TOVI muodostuu neljästä askeleesta.

(lisää…)

By |21.11.2018|Categories: Blogi, Uncategorized|Tags: , , , , , , |0 Comments

Myötätunto tekee meistä vahvempia

Henkilöbrändäystä ja verkostoeläimiä

Jaetulla kokemuksella ja yhteisöllisyydellä on merkitystä ja vahva yhteys hyvinvointiimme. Viime aikoina on puhuttu nuorten aikuisten vaatimuksista itseä kohtaan ja onnellisuuden paineesta. Mielikuvasta, että hyvän työntekijän pitää jaksaa ja jaksaa. Kokemuksesta, että niin onnellisuus kuin uupuminen ovat omissa käsissä.

Henkilöbrändäyksen kulttuuri ei taida tehdä tilannetta ja asiaa helpommaksi. Tulee painetta olla kykenevä, pätevä ja samalla inhimillinen oma itsensä. Parhaimmillaan resepti ehkä toimii, mutta voi jättää myös ihmisen selviytymään yksin. Ilman vahvaa sisällön asiantuntijuutta tai linkittymistä yhteisöön henkilöbrändi voi jäädä ohueksi ja kääntyä kuluttavaksi ja kuormittavaksi itsen tarkkailuksi.

Ja kuitenkin, useimmiten onnistuminen on yhteistyötä ja myönteistä keskinäistä riippuvuutta, ei yksilösuorituksia.  Kautta aikojen vaarojen ja haasteiden ympäristössä parhaiten ovat selvinneet ryhmät, jotka ovat pitäneet huolta toisistaan, löytäneet ja luoneet yhdessä uusia ratkaisuja. Neuropsykologi Nina Sajaniemen sanoin: ihminen on verkostoeläin.  

Yhteys toisiin tekee meistä vahvempia

Mitä tapahtuu, jos kokee jäävänsä työssä selviytymisen ja vaikeiden tunteiden kanssa yksin? Tämä ei lupaa hyvää.  Monica Worline ja Jane Dutton sanovat tutkimustensa perusteella, että työyhteisön kyky vastata myötätunnolla kollegan vaikeaan tilanteeseen parantaa työntekijöiden suoriutumista ja sitoutumista. Vaikea tilanne voi juontua joko yksityiselämästä tai työstä itsessään, kuten kohdatessa muutos- ja suorituspaineita. Satuttavia tunteita voi syntyä tilanteissa, joissa kohtaa kritiikkiä tai kokee riittämättömyyttä ehtiä ja jaksaa kaikkea, mitä pitäisi tai toivoisi voivansa tehdä. Moneen asiaan ei voi vaikuttaa, ja silti niitä kantaa mukanaan.

(lisää…)

By |22.03.2018|Categories: Blogi|Tags: , |0 Comments

“HANDLE WITH CARE” – ITSESTÄ HUOLEHTIMISTA JA MOTIVOITUMISTA

Kohtaamisissa erilaisissa työpajoissa ja kursseillamme on puhuttu paljon itsemyötätuntoon liittyvistä ilmiöistä, joita tutkimuksetkin ovat tuoneet esiin.

Mitä tarkoittaa itsemyötätunto suhteessa itsetuntoon ja itsetuntemukseen, itsensä johtamiseen ja motivoitumiseen? Meillä ihmisillä on usein vankka käsitys siitä, että aikaansaaminen vaatii tiukkaa itsekuria ja puskemista. “Olen itseni pahin piiskuri, toivon omaan vaativuuteen rentoutta lisää, ylipäätään suhteessa itseen rentoutta lisää.” (lisää…)

By |15.01.2018|Categories: Blogi|Tags: , , , |0 Comments